Päivällä soittelin työmaalle kyselläkseni kuulumisia, mutta sain vastaukseksi vain: Joo.. Syötiin.. Keitettiin.. Mmmm.. Jatkuu huomenna.. No tule sitten neljältä, mutta käy siellä Vitikaisessa..
Näin ollen minulla ei ollut hajuakaan, mitä odottaa palatessani kotiin.
Saapuessani työmaalle löysin kasan pitsalaatikoita ja kaksi hikistä työmiestä, muurarin ja hanslankarin. Isäni oli jo ehtinyt lähteä kotiin lepäämään yövuoroa varten. Ja takka, se on jo ihan takka!
Vain muutama rinkula(?) puuttuu katolta..
Mukavan oloinen muurari kommentoi kyselyihini päivänkulusta, että "Joonas on ollut hyvä kokki, eikä isäsikään mikään tuppisuu ole.." Eli ihan hyvin oli projekti sujunut. Vähän ongelmia oli ollut huonojen asennusohjeiden vuoksi, ja joku osa oli siksi mennyt väärinpäin, mutta onneksi minulla oli niin hyvät työmiehet, että tajusivat kyseenalaistaa ohjeet ja laittaa loput takansisusosat oikeinpäin. Takkatehdas haluaa varmaan suosia "omia muurareitaan" laittamalla mukaan mitättömän surkeat ja virheelliset (!) ohjeet.
Takkapellin kolo ei näytä hääviltä, mutta se oli vaatinut ylimääräisen reissun kaupungille ja paljon "kuhilointia"..
Tältä takka siis näyttää nyt..
Tämä ei kuulemma ole hiirenkolo vaan siitä pääsee nuohoamaan, kaikkea sitä oppii..
Huomenna olemme molemmat työmatkalla, ja homma jatkuu muurarin ja isäni toimesta. Takan seikkailujen seuraava osa ilmestyy lauantai-iltana, kun palaan kotiin ja minulle selviää, mitä täällä on sillä välin touhuiltu..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti