I'm back (=olen selkä). Risteilyt on risteilty ja olen palannunna takaisin remonttityömaan keskelle. Oli jännää tulla kotiin ja nähdä jo harjaan päässyt takka. Olin jotenkin ajatellut, että takka olisi isompikin möhkyrä, mutta yllätyksekseni lopputulos oli huoneen kokoon verrattuna sopusuhtainen..
Takan muuraus ei kuitenkaan sitten loppujen lopuksi sujunut täysin ongelmattomasti: Torstaina Joonaksen ja minun ollessa työmatkoillamme takan viimeisiä elementtejä oli muuraamassa isäni ja muurari. Miesten oli onnistunut muurata takan päällikappale väärinpäin (kuvassa käännettynä oikeinpäin)..
Ei auttanut Joonaksen töistä palattuaan muuta, kun kutsua isänsä apumieheksi ja alkaa kääntämään painava elementti oikeaan suuntaan. Onneksi muuraus oli vielä niin tuoretta, että kappaleen irrotus kävi ongelmitta.
Painavan kattoelementin kanssa teluamisesta jäi miehekäs mustelma..
Tänään Joonas pääsi tasoittamaan takan pintaa..
Huomenna on vuorossa pinnan hiominen ja toinen tasoitekerros ennen kaakeleiden liimaamista takan kylkiin. Lisäksi suunnitelmassa on asentaa lisää valaistusta takan päälle sekä tammiset "penkit" takan molemmin puolen.
Ennen vappua remontti on varmaan jo pitkällä, mutta en jaksa uskoa, että se olisi kokonaan valmis. Vaikka mikäs kiire tässä enää on, työmaan keskellä asumiseenkin on jo ehtinyt tottua ;)
lauantai 25. huhtikuuta 2009
keskiviikko 22. huhtikuuta 2009
Keskiviikko: Muurari was here
Lähtiessäni aamulla töihin, Joonas oli jo siirtänyt autot tielle ja käynyt rautakaupassa ostamassa puuttuneen savupellin. Muurari tai toiseksi hanslankariksi pyydetty isäni eivät olleet silloin vielä ilmestyneet työmaalle.
Päivällä soittelin työmaalle kyselläkseni kuulumisia, mutta sain vastaukseksi vain: Joo.. Syötiin.. Keitettiin.. Mmmm.. Jatkuu huomenna.. No tule sitten neljältä, mutta käy siellä Vitikaisessa..
Näin ollen minulla ei ollut hajuakaan, mitä odottaa palatessani kotiin.
Saapuessani työmaalle löysin kasan pitsalaatikoita ja kaksi hikistä työmiestä, muurarin ja hanslankarin. Isäni oli jo ehtinyt lähteä kotiin lepäämään yövuoroa varten. Ja takka, se on jo ihan takka!
Vain muutama rinkula(?) puuttuu katolta..
Mukavan oloinen muurari kommentoi kyselyihini päivänkulusta, että "Joonas on ollut hyvä kokki, eikä isäsikään mikään tuppisuu ole.." Eli ihan hyvin oli projekti sujunut. Vähän ongelmia oli ollut huonojen asennusohjeiden vuoksi, ja joku osa oli siksi mennyt väärinpäin, mutta onneksi minulla oli niin hyvät työmiehet, että tajusivat kyseenalaistaa ohjeet ja laittaa loput takansisusosat oikeinpäin. Takkatehdas haluaa varmaan suosia "omia muurareitaan" laittamalla mukaan mitättömän surkeat ja virheelliset (!) ohjeet.
Takkapellin kolo ei näytä hääviltä, mutta se oli vaatinut ylimääräisen reissun kaupungille ja paljon "kuhilointia"..
Tältä takka siis näyttää nyt..
Tämä ei kuulemma ole hiirenkolo vaan siitä pääsee nuohoamaan, kaikkea sitä oppii..
Huomenna olemme molemmat työmatkalla, ja homma jatkuu muurarin ja isäni toimesta. Takan seikkailujen seuraava osa ilmestyy lauantai-iltana, kun palaan kotiin ja minulle selviää, mitä täällä on sillä välin touhuiltu..
Päivällä soittelin työmaalle kyselläkseni kuulumisia, mutta sain vastaukseksi vain: Joo.. Syötiin.. Keitettiin.. Mmmm.. Jatkuu huomenna.. No tule sitten neljältä, mutta käy siellä Vitikaisessa..
Näin ollen minulla ei ollut hajuakaan, mitä odottaa palatessani kotiin.
Saapuessani työmaalle löysin kasan pitsalaatikoita ja kaksi hikistä työmiestä, muurarin ja hanslankarin. Isäni oli jo ehtinyt lähteä kotiin lepäämään yövuoroa varten. Ja takka, se on jo ihan takka!
Vain muutama rinkula(?) puuttuu katolta..
Mukavan oloinen muurari kommentoi kyselyihini päivänkulusta, että "Joonas on ollut hyvä kokki, eikä isäsikään mikään tuppisuu ole.." Eli ihan hyvin oli projekti sujunut. Vähän ongelmia oli ollut huonojen asennusohjeiden vuoksi, ja joku osa oli siksi mennyt väärinpäin, mutta onneksi minulla oli niin hyvät työmiehet, että tajusivat kyseenalaistaa ohjeet ja laittaa loput takansisusosat oikeinpäin. Takkatehdas haluaa varmaan suosia "omia muurareitaan" laittamalla mukaan mitättömän surkeat ja virheelliset (!) ohjeet.
Takkapellin kolo ei näytä hääviltä, mutta se oli vaatinut ylimääräisen reissun kaupungille ja paljon "kuhilointia"..
Tältä takka siis näyttää nyt..
Tämä ei kuulemma ole hiirenkolo vaan siitä pääsee nuohoamaan, kaikkea sitä oppii..
Huomenna olemme molemmat työmatkalla, ja homma jatkuu muurarin ja isäni toimesta. Takan seikkailujen seuraava osa ilmestyy lauantai-iltana, kun palaan kotiin ja minulle selviää, mitä täällä on sillä välin touhuiltu..
tiistai 21. huhtikuuta 2009
Tiistai: Halutaan ostaa uusi rahinakivi!
Tällä viikolla on pistetty takan suhteen töpinäksi. Eilen takka saapui pihamaalle ja tänään muurari. Muurari ei kuitenkaan tullut vielä muuraamaan vaan tsekkaamaan, mitä takan tekeminen vielä vaatii. Puitteet takalle katsottiin olevan kunnossa ja sovittiin, että muurari palaa aamulla hoitamaan homman.
Muuraria odottelemaan sanan varsinaisessa merkityksessä emme sentään päässeet. Takan osat eivät nimittäin ole ihan siltään valmiita paikalleen muurattavaksi, vaan kappaleet piti käydä läpi rahinakivellä purseiden poistamiseksi.
Rahinakivi ja viila..
Viilattavaa..
Rahisija itte..
Kivi voittaa sakset, mutta paperi voittaa kiven. Niinhän sitä tässäkin kävi, että rahinakivi löysi voittajansa. Tarina ei kerro, oliko voittaja takkaelementti vai Joonas "Rahisija" Silaste, mutta niin vaan sälöt lentelivät rahinakivestä, kun takkaelementtejä hiottiin. Lopputulos ei ole lasten katsottavaa..
Rahinoinnin jälkeen meillä oli vielä urakkana kantaa takkaelementit sisälle. Onneksi saimme yllätysvieraita! Isäni soitti ennen muurarin käyntiä, että tulevat tuomaan kaloja (=äiti haluaa nähdä remonttityömaan), mutta eipä arvannut, että joutuu betonin kantoon ja värvätyksi huomenna takan tekoon ;)
Osa kivistä jo sisällä..
Oviautomatiikka toimi, kun miehet roudasivat kiveä tupaan..
Kun puolitoista tonnia takkaa oli olohuoneessa, nautittiin sihijuomat..
Vielä ennen nukkumaanmenoa iskuporattiin aukkoa pellille muuriin, suojattiin tapetteja ja merkattiin takkaelementit. Eivätpä nuo merkinnät paljoa kuvassa näy, mutta palvelevat varmasti muuraria huomenna..
Muuri ammottaa tänään vielä tyhjyyttään, toivottavasti huomenna saadaan Picasson käynnin jäljet piiloon..
Myös takkaelementit odottavat muuraria..
Ja vaikka ilta on pitkällä, jaksaa remonttireiskakin vielä hymyillä..
Huomista odotellessa, taidan minäkin mennä pötkälleen.
Muuraria odottelemaan sanan varsinaisessa merkityksessä emme sentään päässeet. Takan osat eivät nimittäin ole ihan siltään valmiita paikalleen muurattavaksi, vaan kappaleet piti käydä läpi rahinakivellä purseiden poistamiseksi.
Rahinakivi ja viila..
Viilattavaa..
Rahisija itte..
Kivi voittaa sakset, mutta paperi voittaa kiven. Niinhän sitä tässäkin kävi, että rahinakivi löysi voittajansa. Tarina ei kerro, oliko voittaja takkaelementti vai Joonas "Rahisija" Silaste, mutta niin vaan sälöt lentelivät rahinakivestä, kun takkaelementtejä hiottiin. Lopputulos ei ole lasten katsottavaa..
Rahinoinnin jälkeen meillä oli vielä urakkana kantaa takkaelementit sisälle. Onneksi saimme yllätysvieraita! Isäni soitti ennen muurarin käyntiä, että tulevat tuomaan kaloja (=äiti haluaa nähdä remonttityömaan), mutta eipä arvannut, että joutuu betonin kantoon ja värvätyksi huomenna takan tekoon ;)
Osa kivistä jo sisällä..
Oviautomatiikka toimi, kun miehet roudasivat kiveä tupaan..
Kun puolitoista tonnia takkaa oli olohuoneessa, nautittiin sihijuomat..
Vielä ennen nukkumaanmenoa iskuporattiin aukkoa pellille muuriin, suojattiin tapetteja ja merkattiin takkaelementit. Eivätpä nuo merkinnät paljoa kuvassa näy, mutta palvelevat varmasti muuraria huomenna..
Muuri ammottaa tänään vielä tyhjyyttään, toivottavasti huomenna saadaan Picasson käynnin jäljet piiloon..
Myös takkaelementit odottavat muuraria..
Ja vaikka ilta on pitkällä, jaksaa remonttireiskakin vielä hymyillä..
Huomista odotellessa, taidan minäkin mennä pötkälleen.
maanantai 20. huhtikuuta 2009
Maanantai: Takka tuli taloon
Kello soi kello 3.28, kun Joonas, reipas takan hakija ponkaisi pystyyn kaksi minuuttia ennen kellon soittoa. Takka oli Suomen Takkateollisuuden tehtaalla Rajamäellä, ja se oli sovittu haettavaksi aamukahdeksalta.
Minua vähän jännitti, miten 1550 kiloinen Ultimate Megaerkkeri mahtuisi Hiaceen ja peräkärriin, mutta puoleen päivään mennessä ostos saapuikin jo Kopolankadulle. Ainoa ongelma matkan varrella oli liittynyt takan osien keräilyyn tehtaalla. Takan osien keräilyä ei oltu tehty valmiiksi vaikka niin oli sovittu, mutta varastomiehen trukissa ei onneksi ollut alkolukkoa ja puolentoista tunnin viiveen jälkeen kaksi FIN-lavallista kiveä oli kyydissä. Ja nyt siis perillä..
Onneksi paketit oli saatu nostettua kyytiin trukilla, pakettiauton soma paketti..
Ja lisää osia peräkärryssä..
Peräkärryyn muovitettu paketti näytti niin viattoman pieneltä, mutta jo kasan päällimmäinen osa, takan päällyskappale sai minut heti alkuun epätoivon partaalle. Hirveän painavaa tavaraa!
Päällyskappale oli niiiii-in painava, etten uskaltanut lähteä kantamaan sitä Joonaksen kaverina. Päädyimme siis vain siirtämään järkäleen liuttamalla sen peräkärrystä pakettiautoon odottamaan apuvoimia.
Takka-aines osoittautui myös muiden osien osalta yllättävän painavaksi materiaaliksi. Osat olivat lisäksi veemäisen painoisia: Liian kevyitä kaksin kannettaviksi mutta liian raskaita yksin minulle. Laattapakettien ja pienempien laasti- ja väriaineiden kantajana sekä muovien sullojana täpötäyteen Suloon minusta sentään oli, mutta muutoin tavarat siirtyivät yhden miehen voimin autotallin suojiin. Onneksi on hyvä fysioterapeutti lähellä ;)
Kannen ja pohjan lisäksi, kuvassa niitä harvoja osia, jotka vaativat girl poweria..
Takan osat pitää käydä läpi rahinakivellä ennen niiden muuraamista paikoilleen. Kuvassa vasta vähän koetellaan, kuinka purseille annetaan kyytiä..
Jonkun matkaa on siihen että vilukissa pääsee nauttimaan takkatulen lämmöstä, mutta takkatulen loimotus tällä tontilla on nyt lähempänä kuin koskaan..
Minua vähän jännitti, miten 1550 kiloinen Ultimate Megaerkkeri mahtuisi Hiaceen ja peräkärriin, mutta puoleen päivään mennessä ostos saapuikin jo Kopolankadulle. Ainoa ongelma matkan varrella oli liittynyt takan osien keräilyyn tehtaalla. Takan osien keräilyä ei oltu tehty valmiiksi vaikka niin oli sovittu, mutta varastomiehen trukissa ei onneksi ollut alkolukkoa ja puolentoista tunnin viiveen jälkeen kaksi FIN-lavallista kiveä oli kyydissä. Ja nyt siis perillä..
Onneksi paketit oli saatu nostettua kyytiin trukilla, pakettiauton soma paketti..
Ja lisää osia peräkärryssä..
Peräkärryyn muovitettu paketti näytti niin viattoman pieneltä, mutta jo kasan päällimmäinen osa, takan päällyskappale sai minut heti alkuun epätoivon partaalle. Hirveän painavaa tavaraa!
Päällyskappale oli niiiii-in painava, etten uskaltanut lähteä kantamaan sitä Joonaksen kaverina. Päädyimme siis vain siirtämään järkäleen liuttamalla sen peräkärrystä pakettiautoon odottamaan apuvoimia.
Takka-aines osoittautui myös muiden osien osalta yllättävän painavaksi materiaaliksi. Osat olivat lisäksi veemäisen painoisia: Liian kevyitä kaksin kannettaviksi mutta liian raskaita yksin minulle. Laattapakettien ja pienempien laasti- ja väriaineiden kantajana sekä muovien sullojana täpötäyteen Suloon minusta sentään oli, mutta muutoin tavarat siirtyivät yhden miehen voimin autotallin suojiin. Onneksi on hyvä fysioterapeutti lähellä ;)
Kannen ja pohjan lisäksi, kuvassa niitä harvoja osia, jotka vaativat girl poweria..
Takan osat pitää käydä läpi rahinakivellä ennen niiden muuraamista paikoilleen. Kuvassa vasta vähän koetellaan, kuinka purseille annetaan kyytiä..
Jonkun matkaa on siihen että vilukissa pääsee nauttimaan takkatulen lämmöstä, mutta takkatulen loimotus tällä tontilla on nyt lähempänä kuin koskaan..
sunnuntai 19. huhtikuuta 2009
Sunnuntai: Lisää listoja sekä tasojen viimeistely
Tänään pilkottiin, maalattiin ja asennettiin kirjaston kattolistat sekä N-määrä lattialistoja. Pienet kasat listaa jäi maalattavaksi ja kiinnitettäväksi myöhemmin, mutta listoitus alkaa tämän jälkeen olla ikkunalistoja vaille valmis. Olohuoneen ikkuna on ainakin kaksi senttiä vinossa suhteessa tammitasoon, mitä tulee tuottamaan hieman päänvaivaa (ikkuna on vinossa, taso suorassa)..
Kirjaston kattoa ja kattolistoitusta..
Aiemmin vain Ikean massiivipuutasoja asentaneina, Bauhausin edullisemmat tammitasot tuottivat meille yllätyksen. Eilen hioimme ja öljysimme tasot ensi kertaa ja tänä aamuna tasojen pinta oli karhea ja piikkinen. Tasot vaativat tänään kaksi hiomis- ja öljyämiskertaa, ja nähtäväksi jää vieläkö samaa täytyy jatkaa ennenkuin tasot saadaan sileiksi ja kiiltäviksi. Ikealaisen ja baukkarilaisen tason välinen hintaero ei siis johtunut pelkästään tasojen paksuuserosta (4cm vs. 2,7cm) vaan myös tasojen pintakäsittelyssä on eroja. Lisäksi Bauhaus -tason pintaan oli liimattu viivakooditarroja, jotka oli vaikeita irrottaa. Ikealaisessa mahdolliset tarrat ovat aina olleet nurjalla puolella.
Kuvissa alla tammitasoja. Ensin olohuoneesta..
Ja sitten kirjastoa..
Kirjaston kattoa ja kattolistoitusta..
Aiemmin vain Ikean massiivipuutasoja asentaneina, Bauhausin edullisemmat tammitasot tuottivat meille yllätyksen. Eilen hioimme ja öljysimme tasot ensi kertaa ja tänä aamuna tasojen pinta oli karhea ja piikkinen. Tasot vaativat tänään kaksi hiomis- ja öljyämiskertaa, ja nähtäväksi jää vieläkö samaa täytyy jatkaa ennenkuin tasot saadaan sileiksi ja kiiltäviksi. Ikealaisen ja baukkarilaisen tason välinen hintaero ei siis johtunut pelkästään tasojen paksuuserosta (4cm vs. 2,7cm) vaan myös tasojen pintakäsittelyssä on eroja. Lisäksi Bauhaus -tason pintaan oli liimattu viivakooditarroja, jotka oli vaikeita irrottaa. Ikealaisessa mahdolliset tarrat ovat aina olleet nurjalla puolella.
Kuvissa alla tammitasoja. Ensin olohuoneesta..
Ja sitten kirjastoa..
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)